Lähestyessämme leiriä kuulimme sieltä intiaanihuutoa, mutta kun meidän joukkio ulvaisi takaisin, oli vihollisheimo lähtenyt kiireenvilkkaa lipettiin! Juoksimme perille ja hiivimme hiljaa kotaa kohti. Kurkistimme varovasti ovesta ja sieltä löytyi vanha poppamiehemme köysissä! Hän oli aivan väsynyt ja heikko. Avasimme köydet ja päästimme hänet vapaaksi. 
Kun olimme istuneet ja hengähtäneet, kerroimme poppamiehelle mitä kaikkia tehtäviä meidän oli täytynyt suorittaa. Poppamies kehui meitä hurjan rohkeiksi ja kastoi meidät pienten juhlallisuuksien saattelemana oikean intiaaniheimon jäseniksi!
Suolta löytämämme sauva kuului poppamiehellemme ja sen saatuaan hän opetti meille aurinkotanssin, jota varmasti tanssimme aina kun kesällä uhkaa vesisade.
Söimme kodassa makkarat ja leivät ja samalla kuulimme lisää vihollisheimosta, joka oli kuulemma likainen ja haiseva pelkurilauma!
Lopulta poppamies tunsi saaneensa voimansa takaisin ja oli valmis kotia kohti. Hyvästelimme hänet haikeana.
Valitettavasti poppamiehemme mahtoi olla hieman vielä sekaisin kaikesta tapahtuneesta ja olikin opettanut meille vahingossa sadetanssin, koska heti lähtönsä jälkeen taivas repesi ja kotiin päästyämme olimme kohtuullisen märkiä! Noh, vahinkoja sattuu..
Intiaaniteemamme oli menestys ja lapset valtavan innokkaita.
Kiitokset poppamiehelle, 13v paikalliselle pikkuteatterilaiselle upeasta esiintymisestä ja elämyksestä sekä heittäytymisestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti