Hippaa!

Nyt kauden alussa on ulkoliikuntaamme kuulunut hippa, sen eri versioissa. Tähän saakka olemme leikkineet ihan tavallista hippaa ja halihippaa, jossa kiinni jäänyt pelastetaan halaamalla. Haasteina ovat olleet sääntöjen oppiminen ja noudattaminen, juokseminen, kiinni ottaminen ja leikin seuraaminen. Jatkamme tätä varmaan niin pitkään, että se alkaa tosissaan sujua. Koska lapset juoksevat pelin alusta loppuun aivan päättömästi ympyrää, ei pelin kesto ole 10min enempää, ainakaan kerrallaan. Ehkä voisi vielä vihjaista, ettei ehkä kannata juosta ihan kokoajan, ellei joku oikeasti ota kiinni. Tai hipalle, että ehkä kannattaa ottaa kiinni se seisoskeleva kaveri, jonka ohi juuri juoksit toisen kaverin perässä...

Metsäretket jätämme nyt siihen saakka, että yöpakkaset ovat vieneet hirvikärpäset mukanaan.

Tämän viikon askarteluna oli jänis kesä- ja talviasussaan. Tekniikka oli sama leikkaa, liimaa. Seuraavaksi onkin kehitettävä jotain muuta, leikkaaminen alkaa olla jo aika sujuvaa myös näillä kolme-vuotiailla. 

Kesäasu

Talviasu

Olemme edelleen harjoitelleet oman nimen kirjoittamista piirrustuksiin ja kynätöihin.

Jakson pitkänä kirjana olemme aamupiirissä lukeneet Sylvia Vanden Heeden Kettu ja Jänis, jossa hauskalla tavalla tutustutaan näiden kahden yhteiselämään, kommelluksiin ja yhteisiin sääntöihin.
Takakansi sanoo näin: "Eläinpariskunta Kettu ja Jänis elelee onkalossaan metsässä. He tykkäävät toisistaan, vaikkeivät olekaan kaikesta yhtä mieltä. Jäniksen mielestä Kettu on liian pulska, mutta Ketulle herkut maistuvat. Naapuripuun kolossa asustaa Pöllö, ystävällinen joskin hieman omalaatuinen tyyppi, joka saa yllättävän kumppanin.
   Lyhyissä, hauskasti polveilevissa luvuissa seurataan metsäneläinten askareita, pikkujuonitteluja, ruokailutottumuksia ja rakkaudentunnustuksia. Luonto elää ympärillä, vuodenaikojen vaihtuessa."

Tää niin sopii meidän tämänhetkiseen teemaan!  Tarina on niin hauska ja elävä! Voin suositella vähän vanhemmillekin!

Tänään meillä olikin teatteri esitys! Nimittäin pöytäteatteri. Tätä ideaa jatkamme myös pitkin kautta ja saamme tarinat toivottavasti hiottua mukaansa tempaaviksi ja viihdyttäviksi.

Tämänkertainen pätkä oli nimeltään  Kakkara. Kakkara karkasi Muorilta ja Vaarilta ja tapasi matkallaan monia metsän eläimiä. Kivaa vaihtelua ainaisille päiväsaduille (vaikkei niissäkään mitään vikaa ole)

Ilmat viilenee ja vettäkin sataa, muistetaan pitää varpaat kuivina ja lämpiminä niin voidaan säästyä pahimmilta lentsuilta.