Rantaretki

Tänään lähdettiin aamusta rannalle. Heti autosta päästyämme löytyi sieniä poimittavaksi ja pari kärpässientäkin, jotka painoimme hyvin mieleen myrkyllisinä. Nuotiopaikalla huomasimme paljon tavaraa ja roskia, jotka joku oli jättänyt sinne. Löysimme mm. paistinpannun, narua, pulloja, kangasta ja ämpärin. Joku bongasi puussa roikkumassa kassin kun samalla hetkellä toinen huomasi vedessä pullopostia! Kirjeessä sanottiin näin:

"Hoi sie, ken löysit tämän kirjeen! Olimme aikeissa murkinoida Sahalahden mustalaiskalliolla, kun vihollisjoukko merirosvoja sattui paikalle havitteleman aarrettamme. Jätimme kiireessä muonat ja paistinpannumme jälkeen, sillä lähdimme vauhdilla karkuun piilottamaan aarrettamme, se kun oli vielä laivassamme. Muonat saatte pitää, mutta paistinpannun haluamme takaisin. Voisitteko rakentaa lautan, joka kelluttaisi paistinpannumme meille! Laittakaa siihen värikäs viiri merkiksi, että huomaamme sen helpommin. 

T: Kapteeni Korppu & miehistö"

No nyt pohtimaan, millaisen lautan rakennamme ja mistä saamme tarvikkeet. Lähdimme liikkeelle pulloista (jotka ensin totesimme kelluviksi) ja puupalikoista. Hyödynsimme löytämäämme narua ja hoitajan autossa ollutta teippiä. 

Nuotio laitettiin valmiiksi jotta tehtävän jälkeen voisimme syödä ansaittu eväät (jotka olivat siis puussa olleessa kassissa)

Lautan teko osoittautui varsin hankalaksi mutta kolmas versio taisi lopulta pysyä sen verran pinnalla, että uskalsimme jättää sen kera paistinpannun ajelehtimaan kohti omistajiaan.

Muonat olivatkin erinomaiset! Merirosvomakkaraa ja rosvorieskaa! Ei tarvinnu syödä sieniä. 

Nuotiolla lauloimme merirosvolaulut, jonka jälkeen lähdimme kotia kohti. Kotona vielä kertasimme mitä oikein tapahtui ja miksi.

Pienimmillä tuntui olevan tärkeintä järvi ja nuotio sekä uusi paikka. Isompia mietitytti onko merirosvoja olemassa ja miksi ruokakassi oli puussa.

Merirosvoinen aamupiiri

Aamupiirissä olemme hyödyntäneet Leena Rikkolan kirjaa "Rosvojuttuja 2",

jossa on hauskoja merirosvotarinoita. Jokaisessa tarinassa esitellään yksi kirjain ja tarinan päätteeksi on kysymyksiä, joiden avulla herätellään lasten kanssa keskustelua juuri luetusta tarinasta. Lapsilta kysellään tarinasta, jolloin kehitetään havainnointia ja muistia. Tarinat ovat sopivan lyhyitä, pienimmätkin jaksavat ne kuunnella. Tarinan jälkeen luemme Rosvojuttuja (1.)kirjasta arvoituksia, 

johon lapset sitten päättelevät oikean vastauksen joko itsenäisesti tai kuvavihjeen avulla. 

Lauluina meillä ovat tällä hetkellä:

- Kapteeni Koukku

- Merirosvolaulu

- Helmeri merta purjehtii

- Soudetaan

Merirosvoseikkailu

Tämän syksyn ensimmäisen jakson teema on MERIROSVOT! Takuuvarma hitti lasten keskuudessa ja paljon valmista matskua, kirjoja ja lauluja aiheesta löytyy vaikka millä mitalla! Pelkästään aiheeseen sopivia Miina ja Manu -kirjoja on kolme. 

No mutta, tällä viikolla, päivänä eräänä lähdimme rannalle "ihan vain katselemaan miltä siellä näyttää". Lapset innostuivat vedestä ja hiekasta ja hetken aikaa juoksivat Hölmöläisinä kantaen vettä järvestä hiekkaan kaivamaansa jokeen.. Kunnes joku äkkiä huomasikin puskassa merirosvolipun! Toisetkin huomasivat niitä ympäri rantaa.

 Joku bongasi vedestä myös pullon ja epäilivät sen olevan roska, vai olisiko sittenkin pullopostia? Noh laiturilta siihen ei ylettänyt eikä kiveltä kurottamalla saanut, kun se olikin tiukasti kiinnitetty! Yksi rohkea lähti kahlaamaan pulloa kohti, vaikka sen vierestä oli juuri livahtanut rapu laiturin alle. 

Kun pullo oli saatu ja tutkittu, oli kädessämme pieni lappu jossa oli vihje ja numero "1.kirjain" Hetken pohdittuamme vihjettä selvitimme sen ja ympyröiden vastauksesta ensimmäisen kirjaimen. 

Huomasimme, että merirosvolippujen läheltä löytyi lisää vihjeitä. Toinenkin löytyi vedestä, pari oli puussa ja niihin yltääkseen oli yhden lapsen kiivettävä köyttä (onneksi autossa oli hinausköysi) pitkin puuhun. Vihjeet koottuamme saimme sanan "pukkari" josta löysimme kirjeen jonka otsikko oli "Aarre". Kirjeessä oli suuntimat ja ohjeiden mukaisten kuperkeikkojen, hyppyjen ja liikkuen jälkeen löysimme vielä yhden lipun hiekkaan hautautuneena. Lapiot esiin ja kaivamaan! Lopulta löysimme hiekkaan haudatun arkun, jossa oli oikeaa rahaa! Totesimme että parasta lähteä äkkiä livohkaan aarteen kanssa ennenkuin rosvot palaavat. 

Kotona laskimme rahat, tutkimme mistä eri maista niitä oli, jaoimme niitä värin ja koon mukaan. Lapset olivat innoissaan ja pohtivat kenelle kaikille tästä aarteesta uskaltaakaan kertoa! Että hys hys nyt siellä, jos näette ilkeännäköisiä korstoja täällä nurkilla ;)