keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Kummituskirjallisuutta

Tämän viikon teemaan on tarjolla varsin runsaasti lasten kirjoja. Tässä muutamia poimintoja niistä, joita tälläviikolla luemme. Koitamme mahdollisuuksien mukaan järjestään lapsille aikaa lueskella kirjoja itsekseenkin, sillä kaikkia emme ehdi yhdessä lukea. 

Pekka Töpöhäntä- sarjasta löytyy kirja aiheeseen kuin aiheeseen ja niissä on myös hyvin selkeät opettavaiset tarinat. Varsinkin kiusaamiseen ja huijaamiseen liittyen.

Mauri Kunnakselta löytyy myös omansa. Tämä oli hauska ja kuvat ovat aina niin mainioita ja moniulotteisia. 

Nämä sadut eivät ole ainakaan toistaiseksi osoittautuneet niinkään pelottaviksi, vaan lähinnä hauskoiksi. 

Hauskaa on myös kuunnella Jummi Jammi- orkesterin Ku-ku- Kummitus laulua, joka olikin sitten ainoa sopiva, joka tähän hätään löydettiin. Tässä kun laululetaan siitä, että kummitus on kaljupää, eikä sitten yhtään pelottava.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Teema: Halloween

Rantautui se Halloween tänne perämetsiinkin. Oikeastaan teema otettiin ainoastaan täyttämään tyhjä viikko ennen isänpäivähommia, mutta aika kivahan tästä saadaan kasattua, uskon näin.

Olemme löytäneet paljon sopivia kirjoja, niistä myöhemmin. Musiikkia aika vähän, jotain kuitenkin. Pidämme viikon päätteeksi pienet pelottelukemut, johon lapsilla on mahdollisuus pukeutua kummituksiksi. Tähän voisin nyt kasata tämän päivän halloween-askarteluja.

Helpot kangaskummitukset: Leikataan valkoisesta kankaasta neliönmuotoinen pala, asetetaan massapallo keskelle, sidotaan kaulaan nauha, ommellaan kiinnitysnaru, piirretään kasvot, laitetaan roikkumaan. 







Pienten kanssa leikattiin valkoisesta kartongista, vapaalla kädellä piirtämäni kaavan mukaan haamut, jotka sai koristella makunsa mukaan. 
 Isot teki vielä tällaisia Halloween-mobileita. Meikäläinen piirsi mallit lepakoista ja haamusta, jotka jäljennettiin kartongille, josta ne leikattiin. Rautalangalla ne kiinnitettiin pilliin ja pilliin lankaa, josta kattoon roikkumaan. Kuva vain oli otettava lattialla, kun ei se suostunut olemaan pyörimättä niin, että siitä olisi saanut havainnollistavan kuvan. 



maanantai 20. lokakuuta 2014

Syysloma tosiaan..

Terve taas!
Viimeviikko olikin varsin rikkonainen syyslomien takia, toinen lomaili ma-ti ja meikäläinen to-pe. Tosin olin ke myös kotona saikuttamassa, joten jäi tämä blogi nyt ihan sitten oman onnensa nojaan. Ei ollut kukaan käynyt kirjoittamassa tänne uusia tekstejä, ihme.

Viimeviikon ohjelmana oli kuitenkin taas uimareissut! Voin kertoa, ettei enää koskaan uimaan loma-aikoina. Porukkaa oli, mitäs muuta... Riemukasta menoa, veden roiskimista (kasvoillekin), sukeltelua tai ihan muuten vaan riekkumista. Hyväkäytöksisiä (ainakin uimahallissa) nämä meidän muksut. Taas hyvillä mielin ajattelin, ettei kukaan nyt oikeasti voi luulla, että nämä kaikki on mun. Kuin väärässä olinkaan. Ei varmaan helpota kun yksi niistä huutaa, "ÄITII!" Ja taas tulee mummot kehumaan, kuinka hienosti osaa sinun lapset vedessä olla!

Olivat muuten käyneet myös metsäretkellä, kiipeilemässä "vuorella" ja paistamassa makkaraa sekä syömässä lettuja. Minä raukka makasin sängynpohjalla ja jäin paitsi kaikesta kivasta, joten en pysty tämän kattavampaa raporttia antamaan. Enskerralla sitten!

Jaa, voisin lopulta valottaa, mitä niistä purkeista tehtiin, jollette ole vielä kuulleet.






Aika hieno kaupuki, vaikka itse maalasinkin.
Eli isolle pahville sommittelin rakennukset, jätin niille omat paikat ja maalasin tiet, puistot, yms. Lopuksi liimasin kuumaliimalla talot kiinni ja näin on pikkukaupunki valmis. On ollut kovassa käytössä, osa taloista on jouduttukin uudelleen liimaamaan, mutta mitäpäs siitä! 
Tämä vie vaan melkoisesti tilaa, että pienenä kysymysmerkkinä onkin, mitä tälle tehdään, kun kaupunki teema on ohi. Tilalle on hankittava liikennematto, kenties huutokauppaamme tämän täällä blogissa :D

Jätämme hetkeksi Aistiseikkailu- kirjan aikataulullisista syistä ja 3 viikkoa meillä onkin sitten vähän toisenlaisia teemoja.. Jännää taas, kun saa (joutuu) itse kaiken sunnittelemaan. Mutta vaihtelu virkistää, useimmiten. 

Tälläviikolla seikkailemme Viirun ja Pesosen kanssa. Teemaan sopiva elokuvakin pyörii tällähetkellä, aion ainakin oman muksun kanssa käydä katsomassa, se kun on oikeasti kokoperheen elokuva S-merkinnällään. 

Toinen juttu, minkä tässä vinkkaan on Fröbelin Palikoiden keikka Hatanpään koululla 26.10. klo 15. Me ainakin mennään!

Njoh, tässä vähän päivitystä, eiköhän saada pian lisää, kun päästään taas loman jälkeen normirytmiin ja saadaan aivotkin sieltä lomalta töihin.




torstai 9. lokakuuta 2014

Kissa Kippurahäntä

Tällä viikolla askarreltiin kissa-teemassa!

Koska tämänhetkisen teeman sadussa seikkailee musta kissa, joka muuten sai nimen Artturi Takku, täytyi meidän askarrella aiheeseen sopivaa sisustusta. 

Piirsin mallikissan, jonka jäljensin valkoisella kynällä mustalle kartongille. Kaikki leikkasivat itse omat kissansa ja saivat piirtää sille naaman. Isommille piirsin ruskeaan paperiin spiraalin, jota pitkin leikkasivat kissoillensa kippurahännät. Oli tarkkaa puuhaa ja hyvää harjoitusta taas saksilla. Pienille leikkasin hännät valmiiksi. Lopuksi kiinnitettiin hännät haaraniitillä kissaan ja kissat ikkunalle istuksimaan!



Innokkaimmat ovat piirtäneet ja leikelleet ja väritelleet enemmänkin kissoja. 

Pian saatte nähdä, mitä maitopurkeista ja muista paketeista onkaan taiottu. Ensiviikolla onkin syysloma ja mekin saamme tuuraajan, jotta voimme vuoronperään lomailla pari päivää per nokka. Ensiviikko on muutenkin vähän spessumpi, sillä aiomme rykästä silloin lokakuun uimalakeikat! Hädin tuskin olen selvinnyt edellisistä.. No ei vaan. Myös muuta vähän erilaisempaa on mahdollisesti luvassa, saas nähdä taas.


perjantai 3. lokakuuta 2014

Hälytysajoneuvot ja villi polkupyörä

Kaupunki ja kissa- teeman musiikkia:

Laulaen:
- Autolla ajetaan varo-varovasti
- Bussilaulu
- B-I-N-G-O
- Faaraon kissa

Kuunnellen:
- Hälytysajoneuvot (Satu Sopanen & Umo) Upposi muuten lapsiin kuin häkä, vaikkei alkuun uskoisikaan.
- Liikennemerkkilaulu (Ti-Ti Nalle)
- Villi polkupyörä (Ammuu!: Traktori)
- Autumn Leaves

Lokakuunlaulusta tuo musikaalisempi teki uuden version, kun alkuperäinen ei miellyttänyt synkkyydessään.
"Piipaapuu, terve lokakuu. Myrsky repii lehdet puiden, kylmä hiipii läpi luiden, kaikki kastuu juu, onhan lokakuu!"
Vaikkei tämäkään kovin hilpeä ole.

Tällä viikolla olikin sitten varsin musiikillinen sisäliikuntakeikka:

Salissa juoksimme autoina Autolla ajetaan varo-varovasti tahtiin kuin myös Hälytysajoneuvoina ja busseina Bussilaulun tahtiin. Kissoja olimme Bingon ja Faaraon kissan siivittämänä. Kuljimme kissoina aitojen päällä ja ali. Ja sitten taas juostiin. Lopuksi rentouduimme taustamusiikkina soidessa Autumn Leaves.

torstai 2. lokakuuta 2014

Aistiseikkailu

Mainitsin aikaisemmin kirjan, jonka mukaan lähdimme hieman yllättäen rakentamaan vuoden teemoja. Lupasin myös avata ko. kirjaa tännekin hieman lähemmin, joten tässäpä tulee. 

Sanna Leena Saarinen: Aistiseikkailu, elämyksiä ja toimintaa koko vuodeksi.

"Millaiselta Sami Sitruunaperhosen siivet tuntuvat? Miltä Peikko Violetin soitin voisi kuulostaa? Entä miltä Tipi Tipun pomppiminen näyttää?

Tämän oppaan lähtökohtana on lapsen luova ja moniaistinen toiminta, joka tukee minuuden kehitystä. Kirjan monipuoliset tehtävät tukevat lapselle tärkeitä toimintatapoja: leikkiä, liikkumista, taiteellisia kokemuksia, itseilmaisua sekä kiinnostavien asioiden ja ilmiöiden tutkimista.

Tehtäväosuus koostuu kiehtovista saduista, joihin liittyy runsaasti liikunta-, musiikki- ja kädentaitovinkkejä. Väreihin ja käsitepareihin liittyvät sadut tehtäväideoineen on koottu vuodenkierron mukaan niin, että yhden sadun ympärillä riittää puuhaa kuukauden aikana toteutettavaksi. Aineisto on helposti muunneltavissa omien ideoittesi, saatavilla olevien materiaalien, lasten mielialojen ja aktiivisuustason mukaan."
www.facebook.com/aistiseikkailu

Kirja aloitetaan mukavalla infopläjäyksellä, jossa aiheena (karkeasti jaoteltuna) lapsen kasvun tukeminen, moniaistisuus, kielen kehitys, leikin merkityksestä, kehonkuva, musiikkikasvatus, hienomotoriikka ja varhaiskasvatuksesta noin yleensä. Aika hyvät pohjustukset kirjalle! Meikäläiselle hyvinkin avaava ja informatiivinen. Paljon ajateltavaa ja pohdittavaa lasten kanssa olemiseen kaiken kaikkiaan.

Sitten alkavatkin varsinaiset sadut teemoineen. Sadut ovat yksinkertaisia ja ne oppii ulkoa toiselta lukemalta, jonka jälkeen ne elävätkin sitten fiiliksen mukaan, joka kerronta kerralla.
Satuja elävöitetään pehmoleluilla, kuvilla, leluilla, liikkeellä ja musiikilla.

Sadun lisäksi luvussa on mukana teemaan sopivia kehonsoitin- ja liikuntavinkkejä, lauluvinkkejä, kädentaitovinkkejä, leikki- ja toimintavinkkejä. Vinkkiä vinkin perään, mikä onkin erinomaista, jos ei itsellä ideoita ei ole, niin tässäpä sitten valmiina! Ja vinkeissä on paljon soveltamisen varaa ja niistä on helppo lähteä kehittämään itselle sopivia juttuja. Musiikkivinkkien lisäksi kerrotaan, mistä levyltä ne löytää.

Kuten jo mainitsinkin aiemmin, teemat on jaettu värien mukaan niin, että ensin tulevat päävärit ja sitten välivärit. Jokaisen värin lisäksi teemaan kuuluu joku vastapari esim. iloinen vs. surullinen.

Innostuimme kirjan kattavuudesta ja ideoiden määrästä. Toisaalta pelkona oli, että teemat sitoisivat liikaa (joka on kyllä osoittautunut turhaksi, jokaista teemaahan saa soveltaa sellaiseksi, kuin haluaa, vaikka millä aasinsilloilla) ja se, mitä sitten seuraavana vuonna? Onko tämä vaan yhdeksi vuodeksi ja seuraavina on sitten keksittävä jotain ihan muuta, käykö aiheet tylsiksi? Tästä en niin tiedä, vaikka uskon, että sadut ainakin on vaihdettava toisiksi, on tältä pohjalta helppo lähteä jatkamaan. Vinkkejä on niin runsaasti, että riittää helposti seuraavallekin vuodelle. 

Semmoselta pohjalta me sitten lapsia tämä vuosi kasvatellaan :D