Leivontavimma

Tänään iski taas meikäläiseen leipomisvimma. Johtuen varmaan siitä, että viimeaikoina on tullut seurailtua erinäisiä ruoka/leivontablogeja ja sitten vielä eilen lukasin Pirkka ruoka -lehden, jossa oli ihan hirvittävästi kaikkea ihanaa leivottavaa. Ja mikäs sitä nykyään leipoessa, kun saletisti on syöjiä! Toisin kuin kotona, missä ei mitkään makeat uppoa. Tosin, on silloinkin voinut tuoreet pullat naapuriin kiikuttaa, pahimman vimman iskettyä.

Asiaan siis. Koska kaapista löytyi syömättömiä m&m-karkkeja (!?!), pohdiskelin, että olen joskus kuullut m&m pikkuleivistä ja niinhän netistä löytyi monta sopivaa reseptiä. 

Eivät itsessään kovin vaikeita tehdä, perus pikkuleipätaikina ja sinne karkit MUTTA, kun meillä tehdään kaikki nykyään gluteenittomana...

Ja huolimatta siitä, että hyvällä onnella joka viides kerta ONNISTUN gluteenittomissa leivonnaisissa, päätin tehdä nämäkin gluteenittomina. Meillä ei ollut valmista vaaleaa jauhoseosta, joten kirja käteen ja pohtimaan, millähän ne vehnäjauhot korvaisin. Itselleni tuttuun tapaan valitsin jauhoja, joita en ollut ikinä MISSÄÄN käyttänyt: Soijajauhot.

Noniin, tästä tulee varmaan hyvää! Oli tosi hyvä flow ja tuntui, että on planeetat kohdillaan. Kyllä mä nyt onnistun, olisko taas se joka-viides-kerta?

M&M Cookies

100g voita

1dl fariinisokeria

1dl sokeria

1kpl kananmunia

1/2tl vanilliinisokeria

2½dl vehnäjauhoja tai 2½dl soijajauhoa+ n.3/4dl perunajauhoa

½ tl ruokasoodaa

1/4tl suolaa

1½dl m&m karkkeja

Vaahdotetaan voi ja sokeriT. Lisätään muna, vanilliinisokeri, vatkaa kuohkeaksi. 

Sekoita jauhot, sooda, suola ja karkit keskenään. Kaada seos vaahdon sekaan. Sekoita varovasti, ettei karkit hajoa.

Pyöritä taikinasta pallosia ja painele ne levyksi leivinpaperille. Jätä leviämisvaraa. Itse tein halkaisijaltaan 3cm pallosia ja tuli isoja keksejä, lapsille annettiin puolikkaat, mutta oikeastihan cookiesit taitaa olla aika isoja? 

On tullut todettua, että gluteeniton taikina ei tottele samalla tavalla muotoilua yms, kuin vehnäjauhot. Niin kävi tälläkinkertaa, eli taikina tarttui tiukasti käsiin ja palleroiden muotoilu oli todella hermoja raastavaa. Toisekseen en heti päässyt niitä muotoilemaan, joten taikina lämpisi ja oli sitten ihan mahdotonta. Epäonnekseen sattui toinen tulemaan paikalle juuri sillä punaisella hetkellä ja meikäläinen raivoaa, että miksi ihmeessä mä edes yritän, etkö voisi kieltää mua leipomasta. (Vinkki numero yks: Laita taikina viileään, jos et voi heti muotoilla ja vinkki numero kaks: muotoile kosteilla käsillä, jos ei vieläkään onnistu.) Voin kertoa, että oli flow aika kaukana, planeetatkin olivat syöksyneet mustiin aukkoihin. Todella synkkää, MUTTA..

Lopulta sain taikinan uuniin ja huokaisin. 175 astetta ja 15-20min, niin, että taikina on saanut vähän väriä.

Pikkuleivät uunista, antaa kunnolla jäähtyä ja arvatkaa mitä...

TULI AIKA HYVIÄ!

Lapsille jälkiruuaksi ja tiukka raatikin arvioi nämä vähintäänkin hyviksi. JEES!