Teema: Kissa, musta, yllä >< alla, kaupunki

Mahtavaa maanantaita! Onpahan ollut varsinainen viikon aloitus niin lapsilla kuin osalla hoitajiakin.. Vaikka ilmassa leijuikin ehdotus ovien lukitsemisesta loppuviikoksi ja kipeäksi ilmoittautumisesta, ei anneta sen häiritä. 

Mut hei, alkaa uus teema! Tämänkertaisessa sadussa musta kissa (jolle keksimme nimen) seikkailee kaupungissa ja  kulkee kattojen yllä sekä aitojen ali. Pyysimme vanhempia toimittamaan jokaiselle lapselle pahvipakkauksen askarteluja varten, ylläriksi jää, mitä niistä saamme aikaan.. 

Aamupiirin alkulaulun vaihdoimme jo "Hyvää huomenta!" laulusta tähän:

Käsi oikea sanoo hyvää huomenta, hyvää hyvää huomenta.
Tässä vasen käsi toivoo päivää iloista, päivää päivää iloista.

(Toinen säkeistö, jonka otamme mukaan myöhemmin)

||:Nana naurella saa, lala laulella saa, sano tere tere terve vaan:||

Ja pian vaihdamme syyskuu- laulun lokakuu-lauluun! Siitä lisää myöhemmin.

Tällä viikolla jätämme urheilukentällä käymättä ja lähdemme sen sijaan pitkästä aikaa metsään ihmettelemään. 

Perhosia liikuntasalissa

Perjantaina liikuntasalissa oli viimeisen kerran teemana keltainen ja perhonen. 

Juoksimme leikissä keltaisten perhosen, kukan ja auringon luo ja jonot muodostuivat jo mainiosti!

Lensimme lintuina Siipilaulun tahdissa ja hyppelimme penkiltä patjoille perhosina. 

Harjoittelimme muitakin hyppyjä: Tasajalkahyppyä paikallaan ja viivan yli, yhdellä jalalla hyppyä ja takaperin hyppyä. 

Lopuksi luimme vielä viimeisen kerran sadun Sami Sitruunaperhosesta ja liikuimme sen mukana. Hyppelimme mm. kukasta kukkaan, laahustimme puiden alla, lensimme tuulen mukana ja lähetimme lentosuukkoja. 

Keikan jälkeen ruokapöydässä oli aivan hiljaista ja muona maistui.

Perhosia, perhosia

Edelleen jatkamme Sami Sitruunaperhosen matkassa ja tällä kertaa otimme soittimet mukaan. Lapsille jaettiin soittimet, joita heidän tuli vuorollaan, sadun edetessä soittaa. Oli tamburiini, rummut, ksylofoni, rytmimunat, marakassit ja triangeli. Jokaisen piti kuunnella tarkasti ja odottaa, koska oma soittovuoro tuli. Meni todella hienosti ja oli kyllä innokkaita soittajia!

Koristeltuja siipiä

Surkeiden kelien vuoksi olemme raaskineet lyhentää ulkoiluaikaa ja tehdä sisähommia. Tänään askarteluna tehtiinkiin... (rumpujen pärinää..) PERHOSIA! Jokainen sai valita mieluisen värisen softispalan, joka leikattiin perhosen muotoon. Siivet koristeltiin kimalteilla ja vartaloksi pujoteltiin piippurassia.

Valmis!

Pienet helmet tuntosarvien päihin ja rautalanka kiinnittämistä varten. Näistä tuli hienoja!

Keltainen

Flunssa on täällä riivannut meikäläistä, muksua ja tuota toistakin, joten jäänyt nämä merkinnät nyt vähän jälkeen, sorryt! Viimeviikko meni ihan puolikuntoisena, tämä viikko sitten koitetaan vielä parannella. Mutta asiaan!

Aloitimme uuden teeman vähän yllättäen, kun törmäsimme kirjaan nimeltä Aistiseikkailu (Sanna Leena Saarinen). Kirjasta itsestään lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin uudesta teemasta ja sen tuomista puuhista.
   Kirjan teemat on jaettu väreittäin, mutta jokaiseen niistä sisältyy myös jokin vastapari, tälläkertaa iloinen vs. surullinen. Luemme kirjasta pienen sadun keltaisesta Sami Sitruunaperhosesta, tutustumme erilaisiin keltaisiin asioihin kuten aurinko ja syksyn lehdet. Myös kasvit ja hyönteiset pääsevät tutkinnan kohteiksi, varsinkin perhoset.
   Tavoitteena olisi käydä samaa satua läpi eritavoin, kuten liikkumalla ja laulamalla sekä mahdollisesti rakentaa yhdessä sadulle näyttämö. Yhtä "väriä" käymme läpi n. kolme viikkoa. 
   Viikon askarteluna maalasimme papereita keltaiseksi ja leikkasimme niistä auringon säteitä. Säteistä teimme ikkunoihin aurinkoja. 

   
Musiikkina on kuunneltu "Keltainen", "Siipilaulu" ja Fröbelin palikoiden "Perhonen".
   Isojen kanssa on puuhailtu erilaisia "tehtäviä" mm. yritetty erottaa kuvista kaksi samanlaista ja miettiä miksi juuri ne ovat samanlaiset ja toiset erilaisia. Pienten kanssa harjoitellaan hienomotoriikka, väritystä, värejä ja saksihommia. Kun sanoin, että sormeen ei saa leikata, yksi lapsista jatkoi: "Tai muuten meidän äiti suuttuu!"

Pienoisten hienoista harjoittelua

   Liikuntasalissa leikittiin "maa, meri, laiva" tyyliin leikkiä, johon olin askarrellut keltaisen kukan, perhosen ja auringon, joiden luokse piti juosta. Jumppasimme Fröbelin palikoiden "Matkailu avartaa" kappaleen tahdissa ja treenasimme jälleen kuperkeikkoja, eritavoin liikkumista ja taputtamista edessä ja takana.
   Tällähetkellä sää on niin synkkä ja märkä ja tuulinen, että ulos ei ole kiire, heh. Noh heippa hetkeks!
   


 

Aamupiiri

Päivittäinen aamupiiri on hetki keskittymiselle, oppimiselle ja rauhoittumiselle leikkien ja puuhien keskellä, ennen ulkoilua. Jokainen lapsi ottaa itsellensä tyynyn ja asettuu sille istumaan rinkiin. Aluksi lauletaan kuukausittain vaihtuva alkulaulu. Tässä kuussa se on seuraavanlainen:

Hyvää huomenta! Hyvää huomenta! Taas uusi päivä edessä meillä, hyvää huomenta! 

Nyt parin viikon jälkeen tämä kajahtaa todella reippaasti.

Seuraavaksi tutustumme tähän tauluun:

Lapsilta tiedustellaan monesko päivä on, mikä viikonpäivä on, mikä kuukausi ja minkälainen sää. Lapset saavat käydä laittamassa tauluun oikeat läpyskät.

Samalla lorutellaan viikonpäivät:

Maanantaina maiskutellaan,
Tiistaina taputellaan,
Keskiviikkona koputellaan,
Torstaina tömistellään,
Perjantaina päristellään,
Lauantaina levätään,
Sunnuntaina sihistään.

Sekä laulamme kuukausilaulun:

Pii paa puu
terve Syyskuu!
Omenat on vielä puissa
kohta maistuu lasten suissa.
Makeaksi suu,
onhan Syyskuu!

Lisäksi laulamme joitain teemaan sopivia lauluja ja myös lasten omia toiveita.Tällä viikolla mm. A ram samsam ja Leipuri Hiiva.

Lopuksi luetaan jokin kirja (ja mahdollisesti keskustellaan siitä) Nämä kirjat ovat myös lasten tutkittavissa, jos jokin jää vaivaamaan ja toisaalta, että joku tietty aihe tulisi tutummaksi.

Sellanen vartti yleensä!

Minun kuvani

Viimeviikon askarteluna on ollut oman kuvan tekeminen ja tutkiminen.

Otettiin aaltopahvia, (kyllä me muitakin materiaaleja käytetään..) ja lapsi kävi siihen makaamaan. Aikuinen piirsi lapsen ääriviivat paperiin. Kun lapset nousivat ylös, oli kommentit hyvin samanhenkisiä: "Minä olen tuon kokoinen!" "Se olen minä!" "Kattokaa miltä mää näytän!" Hienoa!

Isot lapset saivat leikata oman kuvansa (pitkäjänteisyyttä ja saksiharjottelua) Kommentteja sateli taas: "Minä menen jo jalassa!" "Mää lähdin just jalasta pois!"

Toisina päivinä tutkittiin tietokirjan avulla isompien kanssa, mitä ihmisen sisältä löytyy. Löytyi aivot, sydän, keuhkot, verisuonet ja luut. Näitä piirreltiin ja askarreltiin omiin henkilöihin, oikeisiin paikkoihin. Välillä käytiin peilistä katsomassa mm. minkä värinen suu on.

Luita ja sydän

Ruuansulatuselimistöä

Aivot ja verisuonia

Ja tässä lopputulos:

Henkilöitä

Liikuntasalissa!

Moro taas!

Loppuviikosta kävivät loputkin lapset toisen hoitajan kanssa uimahallissa. Uudet liikuntatuokiot jatkuivat sisäliikunnan merkeissä, kun pääsimme ensimmäistä kertaa lasten kanssa paikallisen koulun liikuntasaliin. Olemme varanneet vuoron perjantaiaamuksi ja käytämme sitä mahdollisuuksien mukaan. 
   Tiedossa oli, ettei ensimmäiselle kerralle kannata kauheasti mitään ohjelmaa suunnitella, koska suurinosa energiasta menee tutustumiseen ja uutuuden viehätyksessä ympäri salia juoksemiseen. Ja näinhän siinä kävi.
   Kun oli juostu salia ensin ympäri ja kokeiltu puolapuut, oli hetki malttia keskittymiseen. Harjoittelimme kulkemista eri tavoin.
1. Maahan makaamaan mahalteen, polvista koukkuun ja käsillä vedetään itseä eteenpäin. Haaste olikin olla tekemättä jaloilla mitään ja tehdä kaikki työ käsillä.
2. Seuraavaksi oli rapukävelyä jalat ja kädet maassa, peppu ylhäällä. Nuoremmilla oli hankaluuksia pysyä käsien varassa, peppu meinasi väkisinkin pudota maahan!
3. Kävelyä niin, että vuorotellen lyödään kädet yhteen edessä ja takana. Totesimme, että tätä harjoitellaan ensin ilman kävelyä, koska ihan itku meinasi tulla. 

Muita:
~Pyllyllä pyörimistä lattialla
~Kuperkeikat
~Palloilu
~Rinki, rivi, jono
~Venyttelyt

Tunti vierähti aivan hurjan nopeasti ja kyllä oli aikuisillakin raskaat jalat liikuntatuokion jäljiltä.

Vanhemmille huom. jos lapsi on kovin hikoilevaa tai vauhdikasta laatua, kannattaa mukaan pakata t-paita ja shortsit. Oli jonkin verran hikistä tiitiäistä kotimatkalla!

Äkkiä kotiin syömään ja ruoka maittoi kaikille hienosti, vaikkei se ihan kaikkein onnistuneinta ollutkaan (meikäläisen ruokavuoro..) Ja sitten mentiin nukkumaan. Lähes jokainen jouduttiin raa'asti kiskomaan sängystä ylös päiväunien päätteeksi, sen verran uupunutta porukkaa oli tällaisen rykäisyn jälkeen.

Kirjoja minusta ja ystävistä

Tässä kirjoja, joita olemme lukeneet viime viikolla, kun uusi teema alkoi.

Teema jatkui siis kirjoissakin. Kirjojen avulla olisi helppo avata lapsille keskustelemalla mm. ystävyyttä, kiusaamista ja erilaisia perheitä. Kirjat eivät ainakaan toistaiseksi aiheuta mitään kommentteja tai kysymyksiä, ehkä siksi, koska osa kirjoista luetaan juuri ennen nukkumaanmenoa. Se ei ole sitä kaikkein hedelmällisintä aikaa. 

Aamupiirissä luettavien kirjojen jälkeen onkin sitten parempi aika vähän jutustella, mitä lapsille on tullut mieleen. Silloin kun on enemmän energiaa! 

Tämän viikon teema, erilaiset perheet ja perhesuhteet ovat olleet lapsilla keskinäisinä puheenaiheina. Niihin liittyvien kirjojen tiimoilta pian lisää! Jospa saisimme siitä aiheesta parempaa keskustelua.

Uimassa!

Aloitimme kauden uintireissut. Torstaina oli allekirjoittanut Ryhmä Rämän kanssa polskimassa. Mukana pojat 4v, 4v, 2v ja 2v. Meikäläiseltä vielä puuttuu rutiini näin monen lapsen kanssa, mutta lopulta oli KAIKILTA kaikki vaatteet pois (myös hoitajalta, joka oli jo pariin kertaan "valmis"). Hienosti onnistuu riisumiset ja lapsille oli jo varsin tuttua hommaa. 
   Altaaseen päästyämme saivat pojat rellestää suurimmat energiat pois ja aika riehakasta olikin. Hyppyä, sukellusta, pärskimistä, roikkumista, polskuttelua. Myöhemmin laitettiin pojille kellukkeet ja uitiin hoitajan avustuksella pieniä pätkiä. Mummoilta taas ihastuneita huokailuja ja epäuskoisia tiedusteluja, notta onko nuo kaikki sinun? Tätä porukkaa ei saunominen kiinnostanut ja jotta meikäläinen olisi saanut lämmitellä riittämiin, täytyi poikien laulaa joku laulu, ennenkuin päästäisiin takaisin uimaan. Toki kysyimme kanssa saunojilta, saako laulaa bussilaulua.
   Mitään suurempia tavoitteita emme ole uintireissuille kaavailleet, "vain" veteen tottuminen ja vedessä sekä uimahallissa käyttäytyminen. Jokaisen täytyy myös kestää se, että naamaan roiskuu vettä. Mutta tässäkin on jo ihan riittävästi.
   Tänään oltiin sitten toisella ryhmällä uiskentelemassa. Mukana pojat 4v, 2v ja tytöt 4v ja 1½v, jolle ensimmäinen kerta uimahallissa. Tälläkertaa meni reissu jo vähän sujuvammin hoitajankin osalta. Kävimme mm. vessassa jo pukuhuoneissa, jolloin ei ole suurta houkutusta ujuttautua altaille, kun toisilla on vielä homma kesken. Isommilla riisuminen jo tosi reipasta ja uimahallissa käyttäytyminen tuttua. Vielä, kun muistaisi olla juoksematta!
   Vedessä oli taas vilskettä, kun meidän ryhmä sinne ryntäsi. Helposti keksivät lapset tunniksi ihan itse tekemistä, ei siinä kannata mennä väliin sotkemaan. Isoille pistettiin välillä taas kellukkeet ja näyttivät, kuinka polskitaan. Pikkuisen kanssa meni hetki ihmetellessä uutta paikkaa ja lopulta kivoimmaksi osoittautui läiskytys ja ämpäristä kaadettu vesi. Puolen tunnin jälkeen käytiin saunomassa. Tämä ryhmä istui rauhallisemmin saunassa, eikä lauluja tarvittu. Kotimatkalla oli hiljaista porukkaa. Ja päivän mummokommentti: "Osaakos nämä jo uida?"

Laulellaan!

Tässä tämän viikon lauluja ja loruja:

Arvaas mikä muu

Hannalla on silmät ja Hannalla on suu. 

Hannalla on silmät ja arvaas mikä muu?

Mikä?

Posket!

Jaakolla on posket ja Jaakolla on suu.

Jaakolla on posket ja arvaas mikä muu?

Jokainen lapsi saa vuoronperään sanoa yhden ruumiinosan, joka sitten lauletaan.

Lopuksi voidaan laulaa kaikki osat "jonona".

Sormileikki

Syyskuu

Pii paa puu,

terve syyskuu!

Omenat on vielä puussa,

pian ne maistuu lasten suussa.

Makeaksi suu, onhan syyskuu.

Pää, olka, polvi, varvas

Pää ja olkapää

Jos sul lysti on ja A ram sam sam

Joihin laulun lisäksi otettiin leikki mukaan.

Sävelellä ei oikeasti ole lapsille merkitystä, eli vaikka et osaa nuottia lukea, niin ei kannata jättää lauluja laulamatta. Jos ei halua laulaa, niin voi vaikka vaan lorutella.

Teema: Minä, perheeni, tullaan ystäviksi

Seuraavat noin 3 viikkoa mennään teemalla minä, perheeni ja tullaan ystäviksi.
   Tavoitteena olisi opiskella eri ruumiinosia ja niiden liikuttamista erilaisten jumppien ja laulujen avulla. Isommat tutkivat lisäksi mitä kaikkea minä oikein osaankaan. Haluisimme myös tehdä jokaiselle lapselle pienen sukupuun ja tähän tarvitaan kotien apua, jotta saadaan oksiin oikeita nimiä ja voidaan tarkastella, mistä minä oikein tulen. Syynissä ovat myös erilaisuus, erilaiset perheet ja kodit. Kun nyt olemme saaneet ryhmän kasaan, eikä suurempia muutoksia ole enää tulossa, olisi tavoitteena myös ryhmäytyminen ja toisiin tutustuminen.
  Isommat saavat opetella kirjoittamaan oman nimensä ja ikänsä. Opetellaan myös oikea ja vasen.
   Aloittelemme uimahallikäynnit, niistäkin seikkailuista lisää myöhemmin!

Katsotaan mitä saadaan aikaan!

Laulua ja jumppaa: Aloittelimme ruumiinosiin tutustumista aamupiirissä tällaisella laululla: "Jaakolla on silmät ja Jaakolla on suu, Jaakolla on silmät ja arvaas mikä muu?" Johon sitten seuraavan lapsen on löydettävä uusi ruumiinosa, vaikka korvat ja laulu jatkuu: "Liisalla on korvat ja Liisalla on suu, Liisalla on korvat ja arvaas mikä muu?" Ja näin jatketaan, kunnes jokainen on saanut sanoa yhden osan. Kun kaikki on käyty läpi, koitetaan muistaa, mitä jokainen on sanonut laulamalla "Minulla on silmät ja minulla on korvat, minulla on jalat ja minulla on kädet..."

   Yhtenä iltapäivänä tanssimme Fröbelinpalikoiden tahtiin, ohjaaja tietysti oivana esimerkkinä. Lauluina oli Taputan, Huugi-Guugi ja tietysti Sutsisatsi, joka räjäytti pankin ollen jälleen aivan hulvattoman hauska ja jokaisen lapsen mieleen. Nämä laulut ovat helppoja, koska ei tarvitse itse keksiä liikkeitä, vaan voi tehdä laulun mukaan.

Urheilukentällä: Maanantain urheilukenttäkeikalla otimme uudeksi leikiksi "Ankka ja hanhi"-leikin rinnalle "Kapteeni käskee". Tavoitteena löytää ruumiinosat ja tehdä niillä liikettä. Kapteeni käskee: Laita käsi korvalle, laita toinen käsi polveen, mene kyykkyyn, heiluta toisella kädellä, heiluta molemmilla käsillä, hypi yhdellä jalalla, pyöri, silitä tukkaa, x-hyppy, laita sormi nenälle, toinen käsi nilkkaan... Harjoitteena pienemmille hyvä, kun tarvitsee etsiä eri ruumiin osat ja laittaa kädet eri paikkaan. Vielä ei kiinnitetty huomiota kumpi käsi tai jalka oli kyseessä, isommille tämä tulee ehkä ajankohtaiseksi myöhemmin.

Sellasta tälläkertaa!

Urheilukentällä

Elokuussa kävimme urheilukentällä lasten kanssa 1-2 kertaa viikossa. Maiseman muutos ja mahdollisuus erilaiseen liikuntaan ja peleihin tuovat mukavaa vaihtelua arkirutiiniin. Kentälle mentiin kelillä kuin kelillä ja välillä hauskinta puuhaa olivatkin valtavat vesilätäköt. Mutta oli sitä puuhaa muutakin:

-Pallon potkiminen ja syöttäminen toiselle. Onnistuu aika kivasti. Pienemmät lyhyemmällä välimatkalla ja isommat pidemmällä.

-Nallen heittäminen koriin ja kaverille + kiinni otto. Oli jo vähän haastavampi. Harjoitellaan kahdella kädellä heittämistä ja kiinni ottamista. 

-Juokseminen

-Peli ja leikki: Kuka pelkää krokotiilia! (ennenvanhaan "Kuka pelkää mustaa miestä!") Harjoituksena erittäin hyvä. Säännöt, karkuun juokseminen, kiinni ottaminen, yhteisleikki (Monelle lapselle oli aivan uutta leikkiä "säännöllistä" leikkiä niin monen muun kanssa) Muutaman urheilukenttäreissun jälkeen alkoi jo sujua. 

-Peli ja leikki: Yhdellä kerralla saatiin ekstrana mukaan isompia, kentällä olleita lapsia (n. 10v) joiden esimerkki uudessa leikissä oli kultaakin kalliimpaa. Leikki oli tälläkertaa nimeltää "Hanhi ja ankka" (variaatio leikistä "Tervapata"). Piirsimme maahan ympyrän, jonka kehälle jokainen piirsi oman "pesän", johon jäi seisomaan. Yksi pelaajista meni ympyrän ulkopuolelle kiertämään. Tullessaan kehällä toisen pelaajan taakse, hän kosketti tätä ja sanoi "Hanhi" ja toisti tätä, kunnes valitsi jonkun pelaajan, jonka kohdalla sanoikin "Ankka!". Silloin kumpikin pelaajista lähtee juoksemaan ympyrän ympäri, vastakkaisiin suuntiin ja yrittää päästä ensimmäisenä takaisin tyhjään pesään. Hitaampi jää taas kiertämään ympyrää. 

   Tämä tuli helposti tutuksi, koska ei ollut muuta tekemistä kuin seisoa pesässä ja katsoa muiden pelaamista niin kauan, että juoksu sattui omalle kohdalle. Tähän leikkiin siirrymme krokotiilileikin jälkeen.

Menninkäisturinat

Jo alkaa syksyn ensimmäinen teema olla paketoituna. Tähän väliin voisin luetteloida kirjoja, joita olemme aiheen tiimoilta lapsille lukeneet.


Tarina menninkäisestä, Katja Högman, kuvittaja Marjo Yli-Antola.
Hieno kirja, kauniit kuvat. Monta pientä tarinaa, hieman surullinen ehkä, mutta hyvällä tavalla. Oikein toimiva. Tätä kirjaa luettiin aika kauan, koska tarinoita oli niin paljon.

Seitsemän hiiliveljestä, Jussi Akkanen ja Kati Vuorento. Kirja kertoo hiiliveljesten kisasta, jossa jokaisen on asetuttava puuhun ja voittaja on se, joka vapautuu viimeisenä taivaalle, Kuvaava tarina hiilen kierrosta. Sopii kaiken ikäisille, vanhemmille lapsille opettavaisena, pienemmille jännittävänä tarinana! Tätä luettiin toinen viikko.


Miina ja Manu Maahisten maassa oli
yhden iltapäivän satu. Sopivan jännittävä tarina, tuttuun tapaan opettavainen. Manun kohelluksista on helppo oppia! Nämä toimii aina.



Muori menninkäisen tarinoita luettiin muutamana päivänä. Osa lapsista kuunteli niitä myös cd:ltä.