tiistai 2. syyskuuta 2014

Urheilukentällä

Elokuussa kävimme urheilukentällä lasten kanssa 1-2 kertaa viikossa. Maiseman muutos ja mahdollisuus erilaiseen liikuntaan ja peleihin tuovat mukavaa vaihtelua arkirutiiniin. Kentälle mentiin kelillä kuin kelillä ja välillä hauskinta puuhaa olivatkin valtavat vesilätäköt. Mutta oli sitä puuhaa muutakin:

-Pallon potkiminen ja syöttäminen toiselle. Onnistuu aika kivasti. Pienemmät lyhyemmällä välimatkalla ja isommat pidemmällä.

-Nallen heittäminen koriin ja kaverille + kiinni otto. Oli jo vähän haastavampi. Harjoitellaan kahdella kädellä heittämistä ja kiinni ottamista. 

-Juokseminen

-Peli ja leikki: Kuka pelkää krokotiilia! (ennenvanhaan "Kuka pelkää mustaa miestä!") Harjoituksena erittäin hyvä. Säännöt, karkuun juokseminen, kiinni ottaminen, yhteisleikki (Monelle lapselle oli aivan uutta leikkiä "säännöllistä" leikkiä niin monen muun kanssa) Muutaman urheilukenttäreissun jälkeen alkoi jo sujua. 

-Peli ja leikki: Yhdellä kerralla saatiin ekstrana mukaan isompia, kentällä olleita lapsia (n. 10v) joiden esimerkki uudessa leikissä oli kultaakin kalliimpaa. Leikki oli tälläkertaa nimeltää "Hanhi ja ankka" (variaatio leikistä "Tervapata"). Piirsimme maahan ympyrän, jonka kehälle jokainen piirsi oman "pesän", johon jäi seisomaan. Yksi pelaajista meni ympyrän ulkopuolelle kiertämään. Tullessaan kehällä toisen pelaajan taakse, hän kosketti tätä ja sanoi "Hanhi" ja toisti tätä, kunnes valitsi jonkun pelaajan, jonka kohdalla sanoikin "Ankka!". Silloin kumpikin pelaajista lähtee juoksemaan ympyrän ympäri, vastakkaisiin suuntiin ja yrittää päästä ensimmäisenä takaisin tyhjään pesään. Hitaampi jää taas kiertämään ympyrää. 
   Tämä tuli helposti tutuksi, koska ei ollut muuta tekemistä kuin seisoa pesässä ja katsoa muiden pelaamista niin kauan, että juoksu sattui omalle kohdalle. Tähän leikkiin siirrymme krokotiilileikin jälkeen.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti